Patsaskierros, Turku

Patsaskierros, Turku – tusina Turun kiinnostavimpia patsaita

Kuvat Jussi Sudenlehti 

Patsaat ja taideteokset on valittu niiden historian, tyylin ja merkityksen takia. Ne edustavat eri  tyylisuuntia, materiaalia ja aikakausia.  

Gaian silmä 
Kimmo Ojaniemi, 1998 
Turun Myllytunneli 
Lasi, akryyli, ruostumaton teräs, loisteputkia 

Teos kuvailee Gaia-hypoteesia, jonka mukaan maa on itseohjautuva kokonaisuus. Gaia on myös  kreikkalaisen mytologian elämää suojeleva jumalatar.

Matkan varrelta 
Maarit Nissilä, 1985 
Kupittaankatu 146 
Pronssi 

Kubistinen Matkan varrelta kuvaa mäkitupalaisten asuttaman alueen majataloa, jossa toisilleen  vieraat kohtasivat ja loivat tuttavuuksia. Se kuvaa kahta figuuria, jotka ovat joko tulkinnan mukaan  hyvästelemässä tai kohtaamassa.

Myrsky 
Wäinö Aaltonen, 1967 
Itäinen rantakatu 38 

Myrsky on alunperin tehty Reposaaressa sijaistevan Torpedovene S 2:n uhrien  hautamuistomerkiksi. Teoksessa on hyödynnetty antiikin Kreikaln Samothraken Nike-veistosta  (300-200 eaa.) Myrsky on Aaltosen traagisin teos ja se kuvaa hukkunutta omaistaan kaipaavan  naisen epätoivoa.  

Turun Lilja 
Wäinö Aaltonen, 1928 
Runebergin puisto 
Modernismi 

Aaltosen kolmas monumentaalityö, Turun kaupungin ensimmäinen oma ulkoveistoshankinta,  Turun kaupungin symboli lilja naisen jaloissa

Europe 
Jits Bakker, 2008 
Yliopistonkatu 2 
Pronssi 

Patsaan aiheena on Europe, kuninkaantytär, johon Zeus rakastui. Saadakseen Europen itselleen  Zeus muutti itsensä häräksi ja ryösti neidon saarelleen.  

Leningradin ja Turun ystävyyden patsas 
Antti Louhisto, 1969 
Puolalanpuisto 
Pronssi 

Kolme miestä ja maatuska halailemassa Turun ja Leningradin ystävyydelle. 

Aino 
Matti Haupt, 1951 
Ratapihankatu 40 
Pronssi 

Kalevalan Ainosta inspiraationsa saanut teos. Veistoksen yhteydessä on suihkukaivo, jonka pohjassa on uniikki mosaiikkikuvio. Klassinen ja runollinen veistos. Haupt oli Wäinö Aaltosen oppilas. 

Posankka
Alvar Gullichsen, 1999 
Helsinginkatu 

Posankka on kumiankan ja marsipaanipossun risteytys. Anas Porculuksen juuret on antiikissa.  Posankka kritisoi nykyaikaista geeniteknologiaa ja kunnioittaa turkulaista avantgarden perintöä.  Viitteitä on Kaj Stenvallin ankkaan ja Harro Koskisen sikoihin. Posankka kyseenalaistaa populaari ja korkeakulttuurin näennäisen ristiriidan.  

Utelias 
Simo Helenius 1973 
Opintie 1 
Pronssi 

Utelias miesfiguuri katoaa pää edellä maan sisään kuin sukeltaisi kaivoon. Teos oli ennen  Wamissa mutta siirrettiin koulun viereen, koska se kiinnostu lapsia. 

Utelias

Pimeällä katsottavat teokset

Kimono 
Karin Widnäs 2011 
Korkeapolttoinen keramiikka 
Läntinen rantakatu, jätevedenpuhdistamon piippu 

Estetiikkaa ja funktionaalisuutta yhdistävä teos koostuu piippuun rakennetuista japanilaisten  kimonoiden muotoisista erikoistiilistä. Tiilet on valaistu siten, että talvella teos vaihtaa hitaasti  väriään vuorokauden rytmin mukaan: klo 17 syttyy sininen valo, klo 23 Kimono muuttuu  purppuranväriseksi, ja kello 3 yöllä teoksen valaisee vaaleanpunainen aamuruskon väri. 

Joitakin teknokukkasia 
Eero Merimaa 2011 
Aurajoen ranta, Raunistula 

Joitakin teknokukkasia on käyttötaideteos, ja se koostuu liiketunnistimilla toimivista väritolpista.  Valot toimivat pimeän aikaan. Teos käsittelee havaintoa ja katsojan fyysistä kokemusta.

Pesä 
Jouna Karsi ja Suvi Solkio, 2017 
Pansion lentomajakka, Lumikonmäki 
Valoputket 

Valotaideteos Pesä sijaitsee 1932 rakennetun lentomajakan huipulla ja se on 60 metriä  merenpinnan yläpuolella. Pesä kuvaa linnun asumusta.