Ostoskori on tyhjä.
Uncategorized
Patsaskierros, Turku
24
touko
touko
Patsaskierros, Turku – tusina Turun kiinnostavimpia patsaita
Kuvat Jussi Sudenlehti
Patsaat ja taideteokset on valittu niiden historian, tyylin ja merkityksen takia. Ne edustavat eri tyylisuuntia, materiaalia ja aikakausia.
Gaian silmä
Kimmo Ojaniemi, 1998
Turun Myllytunneli
Lasi, akryyli, ruostumaton teräs, loisteputkia
Teos kuvailee Gaia-hypoteesia, jonka mukaan maa on itseohjautuva kokonaisuus. Gaia on myös kreikkalaisen mytologian elämää suojeleva jumalatar.
Matkan varrelta
Maarit Nissilä, 1985
Kupittaankatu 146
Pronssi
Kubistinen Matkan varrelta kuvaa mäkitupalaisten asuttaman alueen majataloa, jossa toisilleen vieraat kohtasivat ja loivat tuttavuuksia. Se kuvaa kahta figuuria, jotka ovat joko tulkinnan mukaan hyvästelemässä tai kohtaamassa.
Myrsky
Wäinö Aaltonen, 1967
Itäinen rantakatu 38
Myrsky on alunperin tehty Reposaaressa sijaistevan Torpedovene S 2:n uhrien hautamuistomerkiksi. Teoksessa on hyödynnetty antiikin Kreikaln Samothraken Nike-veistosta (300-200 eaa.) Myrsky on Aaltosen traagisin teos ja se kuvaa hukkunutta omaistaan kaipaavan naisen epätoivoa.
Turun Lilja
Wäinö Aaltonen, 1928
Runebergin puisto
Modernismi
Aaltosen kolmas monumentaalityö, Turun kaupungin ensimmäinen oma ulkoveistoshankinta, Turun kaupungin symboli lilja naisen jaloissa
Europe
Jits Bakker, 2008
Yliopistonkatu 2
Pronssi
Patsaan aiheena on Europe, kuninkaantytär, johon Zeus rakastui. Saadakseen Europen itselleen Zeus muutti itsensä häräksi ja ryösti neidon saarelleen.
Leningradin ja Turun ystävyyden patsas
Antti Louhisto, 1969
Puolalanpuisto
Pronssi
Kolme miestä ja maatuska halailemassa Turun ja Leningradin ystävyydelle.
Aino
Matti Haupt, 1951
Ratapihankatu 40
Pronssi
Kalevalan Ainosta inspiraationsa saanut teos. Veistoksen yhteydessä on suihkukaivo, jonka pohjassa on uniikki mosaiikkikuvio. Klassinen ja runollinen veistos. Haupt oli Wäinö Aaltosen oppilas.
Posankka
Alvar Gullichsen, 1999
Helsinginkatu
Posankka on kumiankan ja marsipaanipossun risteytys. Anas Porculuksen juuret on antiikissa. Posankka kritisoi nykyaikaista geeniteknologiaa ja kunnioittaa turkulaista avantgarden perintöä. Viitteitä on Kaj Stenvallin ankkaan ja Harro Koskisen sikoihin. Posankka kyseenalaistaa populaari ja korkeakulttuurin näennäisen ristiriidan.
Utelias
Simo Helenius 1973
Opintie 1
Pronssi
Utelias miesfiguuri katoaa pää edellä maan sisään kuin sukeltaisi kaivoon. Teos oli ennen Wamissa mutta siirrettiin koulun viereen, koska se kiinnostu lapsia.
Pimeällä katsottavat teokset
Kimono
Karin Widnäs 2011
Korkeapolttoinen keramiikka
Läntinen rantakatu, jätevedenpuhdistamon piippu
Estetiikkaa ja funktionaalisuutta yhdistävä teos koostuu piippuun rakennetuista japanilaisten kimonoiden muotoisista erikoistiilistä. Tiilet on valaistu siten, että talvella teos vaihtaa hitaasti väriään vuorokauden rytmin mukaan: klo 17 syttyy sininen valo, klo 23 Kimono muuttuu purppuranväriseksi, ja kello 3 yöllä teoksen valaisee vaaleanpunainen aamuruskon väri.
Joitakin teknokukkasia
Eero Merimaa 2011
Aurajoen ranta, Raunistula
Joitakin teknokukkasia on käyttötaideteos, ja se koostuu liiketunnistimilla toimivista väritolpista. Valot toimivat pimeän aikaan. Teos käsittelee havaintoa ja katsojan fyysistä kokemusta.
Pesä
Jouna Karsi ja Suvi Solkio, 2017
Pansion lentomajakka, Lumikonmäki
Valoputket
Valotaideteos Pesä sijaitsee 1932 rakennetun lentomajakan huipulla ja se on 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Pesä kuvaa linnun asumusta.
